
Münchener Wissenschaftstage (Tiedepäivät) tarjosivat neljä päivää monenlaista ohjelmaa. Sunnuntaina oli työpaikkallani kiertokäyntimahdollisuus, jossa oli reilun tunnin kierros alkaen konttorin taideteoksista (tietotekniikan historiaan ja matematiikkaan liittyvää) ja päättyen kuution (kuvassa) neljän kerroksen kierrokseen. Kierroksia piti järjestää useita runsaan kysynnän takia. Seuraava mahdollisuus on jo lokakuussa kun on avoimien ovien päivä.
Alimmassa sähköjuttuja sisältävässä kerroksessa en ole edes minä käynyt. Toisessa kerroksessa on jäähdytyssysteemin kompressorit kohtuullisen kokoisine lämmönvaihtajineen. Nestejäähdytys vaatii vielä omat laitteet ja toimenpiteet kuten kalkinpoistaminen. Toistaiseksi siellä on vain yhdessä klusterissa nestejäähdytys.
Ylimmän kerroksen supertietokone SGI Altix 4700 (9700 laskentaydintä) on ilmajäähdytteinen: lattian alta tulee kylmää ilmaa ja lämmin ilma imetään putkilla katosta pois.
Jotta tuuletusta voisi järkevimmin kohdentaa on Linux klusterikerroksessa viritelty ilmavirran ohjaamiseen muovisia ilmanohjaimia koneiden viereen sekä viritelty verhoja konerivien viereen.
Tallennuskerroksessa on paljon tilaa eikä siellä ole tarvetta ihmeempään tuuletukseen. Sen kerroksen erikoisuus ovat nauharobotit eli laite seilaa naukakasettien välillä, joita on laitteen sisään ladottu. Nauhoja käytetään pitkäaikaistalletukseen ja kiintolevyjä lyhytaikaiseen. Työlevyt sijaitsevat koneiden vieressä.
Maantaina kävin tien toisella puolella Max Planck instituutin maapallon ulkopuolisen fysiikan laitoksella (Max-Planck-Institut für extraterrische Physik). Siellä oli kolme tuntia esitelmiä avaruustutkimuksesta ml. käynti hallissa, jossa ne kokosivat nestemäisella typellä jäähdytettävää kameraa arizonalaiseen kaukoputkisysteemiin. Havaintoja tehdään monella eri aallon pituudella ja näkyvä valo on vain yksi osa (kts. lista jaettelusta suomenkieliseltä tähtitieteen Wikipedian sivulta).
Päätteeksi oli luento plasmafysiikan tutkimuksesta (tutkimussivu saksaksi). Kolmiuloitteiseen plasman mallintamiseen pienten muovikuulien avulla tarvitaan painovoimaton tila.
Kokeita on tehty ISS:llä avaruudessa sekä Boeingin prototyyppikoneella (kuva em. linkin sivulla), joka kuskaa 30 tuhannen euron lennoilla viitisen kymmentä ihmistä tusinaan kokeeseen liittyen ilmaan Bordeauxista meren päälle lentelemään sini aaltoa. Siinä nimittäin tehdään 31 kpl aaltomaista nousu- ja laskuvaihetta. Pudotuksen aikana on 20 sekuntia aikaa leijua ilman painovoimaa. Katsoimme myös videota lennosta. Siellä osa makasi köytettynä lattiassa ja osa leijaili ilmassa, mutta sitten pitää muistaa laskeutua jaloilleen eikä kenenkään päälle. Kyyti vaatii normaalisti merisairauteen tarkoitettujen pillereiden syömistä. Vain kerran se on jouduttu keskeyttämään kun joku astornauttien urheilulaitteen testaukseen osallistunut tyyppi voi liian huonosti.
Astronauttien aika on tiukilla eikä siellä ole kokeita erityisen helppo tehdä muutenkaan, joten em. koekkin lähinnä tehdään valmiiksi ohjelmoidussa paketissa, johon astronautit voivat läppärillä jotain ohjata. Välillä Garchingista lentää tyyppi Moskovaan lataamaan uusimman version laitteeseen sekä koulutttamaan kosmo/astronautteja.

Kansalliskirjastossa kävin ihmettelemässä kirjojen skannausta. Niillä on vuosia vanhoja skannereita, joissa operaattorin pitää kääntää sivuja. Koneissa näytti pyörivän Windowssi. Niillä on myös yksi kallis erityisen iso pyödänkaltainen tasoskanneri, jolla voi skannata vaikka karttoja.

Uutuutena on pari automaattista skanneria, jossa sivuja käännetään ilmasuihkuilla. Riippuen paperin laadusta se onnistuu enemmän tai vähemmän hyvin. Joka tapauksessa nopeus on tuhansia sivuja tunnissa. Normaalille tekstille tehdään myös tekstintunnistusta. Tallennusformaatit ovat TIFF ja JPG.
Tietoa syntyy gigatavuja päivässä ja niitä tallennetaan LRZ:lle (ja kopio toisaalle). Lisäksi Google on skannaamassa Baijerin kansalliskirjaston kirjoja, että digitaaliseen muotoon tulee miljoonia sivuja.

P.S 2010 Mynssenin tiedepäivät on 23.-26.10..


























