Saksa on parantanut kokoajan kuuluisasta 10 vuoden takaisesta Pisa-shokista.
Suomi sen sijaan otti takapakkia.
Tässä näkee kehitystä ja poikien ja tyttöjen eroa Saksassa. Suomessa sukupuolten väliset erot ovat vieläkin suuremmat.
Saksassa on huomattu, että siellä on melkein enemmän poika- kuin maahanmuuttajaongelma.
OECD maissatytöt pärjäsivät lukemistehtävässä poikia paremmin yhden kouluvuoden aiheuttaman pistemäärän nousun verran. Pojat pärjäsi matematiikassa 12 pistettä paremmin ja luonnontieteissä eroa ei juuri ollut.
Saksssa, jos vanhemmat ovat maahanmuuttajia, saa lapsi keskimäärin 56 pistettä vähemmän kuin saksalaisvanhempien lapsi. Muissa vertailumaissa se ero on 52 pistettä. Saksan portaittaismaisessa systeemissa sosiaalinen tausta merkitsee paljon, mihin linjalle kuka menee.
Weltin
jutussa tiedetään kertoa, että Saksassa koulusta työelämään siirtyminen sujuu paljon paremmin kuin Suomessa. Saksassa kun nuorisotyöttömyys oli lokakuussa 2010 8,5% ja Suomessa 20%.
Aika jännä
tilasto kertoo, miten moni lapsista on päiväkodissa tai päivähoidossa eri liittovaltioissa. Itä-Saksa erottuu kirkkaasti - valtion toivomaan suuntaan esim. Baijerin 14% vs.
Sachsen-Anhaltin 54%.
The Localin
uutisen mukaan Saksaan pitäisi saada kokopäiväkoulu eikä lähteä puolilta päivin kotiin. Työkaverin mukaan vasta 12. luokalta voi valita kursseja, jotka ovat iltapäivällä. 9 lk:lla hänellä oli ollut parinä päivä myös. Tuo juontunee perinteistä kun siellä
Hausfrau (kotiäiti) laittamassa ruokaa tai hakemassa lapsia kotiin.
Tiivistelmä englanniksi on saatavilla
tästä. Siinä käy myös ilmi, että kaupunkilaislapset pärjäävät muita paremmin (vaikka sosioekonomiset erot on huomioitu), mutta mm. Suomessa ja Saksasas sitä ei havaittu.
OECD maiden yksinhuoltajien lapset saivat keskimäärin 5 pistettä vähemmän.
14:ssa maassa kysyttiin, olivatko vanhemmat lukeneet kirjaa ainakin kerran viikossa ekaluokkalaisten kanssa. Se parantaa lukemistuloksia keskimäärin 25 pistettä.
Tämä
St. Jakob sijaitsee Rothenburg ob der Tauber nimisessä kaupungissa. Rakennus aloitettu 1311 ja valmistui 1484.
Tässä frankenilaisessa pitäjässä useimmat kirkot ovat ev.lut. kuten tämäkin. Uskonpuhdistus tuli tähän 1544.
 |
| Almuja köyhille. |
 |
| Pääalttari kahdentoista lähettilään alttari. |
 |
| Maria-alttari (1520). |
 |
| Modernia tuotantoa Tansaniasta. Jouluvene. |
 |
| Heiligblut alttari (1505, würzburgilaisen tekemä). Keskellä viimeinen ehtoollinen, jonka vuoksi nimikin. Tämä alttari sijaitsee kirkon takaosassa sijaitsevassa osassa, jonne mennään portaita ylös. Tällä on kokoa (vrt. kirja). |
WLANin pelastava vaikutus valkeni uusimmassa
K&K:ssa , kun
Pfarrer Laajasalon mukaan "Kun perheenäiti on tuonut lapsensa päiväkerhoon, istunut itse huokaisten kahvilan pöytään ja kytkenyt läppärinsä langattomaan verkkoon, hän ei koskaan eroa kirkosta."
P.S Tiistaina oli Garchingissa enimmillään 12,3 astetta lämmintä. Ruohikko jo alkaa taas näkyä paikoitellen. Pohjois-Saksassa oli pakkasta kuutisen astetta. Viikonlopuksi pitäisi täälläkin laskea pakkasen puolelle.
P.P.S Mannerheimin retkestä sudenpesään on Suomen Kuivalehdessä
kuvia.
Sibeliuksen synttäreiden kunniaksi on sen henkilöhistoria sivuille avautunut saksankielinen versio. Siinä on pitkä juttu
Saksan yhteyksistä. Ilmeisesti tuo sivu on vain saksaksi saatavilla. Siinä käy ilmi, että hän sai Goethe-mitalin 70-v. lahjaksi v. 1935 Hitlerin allekirjoittamana ja Goebbels perusti Sibelius-seuran v. 1942. Sibeliuksen päiväkirjoista käy ilmi, ettei hänellä tosiaankaan ollut natsiysmpatioita.