Posts mit dem Label Donauwörth werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label Donauwörth werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Samstag, 12. März 2011

Heilig Kreuz



Heilig Kreuz benediktiinläisluostarin nimen ymmärtää, kun tietää sen perustamisen (1040) motiivin, kun Saksan keisarin lähettiläs Mangold "sai" Konstantinopolista  Kristuksen rististä partikkelin. Sitä edelleen säilytetään kirkon Monzstarnzissa eli ristiä muistuttavassa kultaisessa esineessä. Kirkko kärsi 30-vuotisessa sodassa paljon vahinkoa ja sitä kohennettiin Espanjan vallanperimyssodan jälkeen barokkikautena kovasti nykyisen kaltaiseksi. Ja kylläpä sillä sitä barokkikromeluuria riittää.

Tässä lepää herttuatar Maria von Brabant, joka miehensä Ludwig Ankaran käskystä lyötiin päätä lyhemmäksi (1256) syytettynä vieraissa käynnistä, mikä ei pitänyt paikkaansa. Ympäröivän kalterisysteemin on lahjoittanut itse prinssihallitsija Luitpold von Bayern (1897), kun luut siirrettiin tuonne.
Lukupulpettikin on viimmesen päälle koristelty.
No urut eivät ole järin suuret.
Lennokasta taidetta.



Sitten alakerran kappeliin, jossa pari alttaria on suojattu kunnon häkkiin.

Tämä "armokappeli", jonne kirkosta pääsee portaita pitkin on tehty v. 1688. Vasempi alttareista kaupunkilaiset kustansivat kiitokseksi kaupungin säästymiseltä Schllenbergin taistelusta.
Tässä on nyt se partikkeli v. 1716 tehdyn Monstranzin sisällä.  Se on todistettavasti pyhän keisarinna Helenan Jerusalmista v. 320 löytämästä pyhästä rististä. Kreivi Mangold toi tuon v. 1029 Donauwörthiin itäroomalaisen keisarin Romanus III:n lahjana.
Votiivitauluja, joita yleensä ihmeparantumisten ym. johdosta on tehty.

Freitag, 11. März 2011

St. Johann

St. Johannes (1425) on hautausmaakirkkona. 1796-1854 sitä käytettiin vankilana ja haavoittuneiden sotilaisen lasarettina.
 Alla ainoastaan kuva pikkualttarista ja katollisesta haudasta, josta ei kiiltoa puutu.




 On siihen kylään sallittu  myös evankelinen kirkko.


100-v. Suomen kansallisuuppera.
Nyt ei ole sudesta kuulunut, mutta Murnaussa jotkut ovat kyllästyneet majavaan (juttu Merkurissa). Entisen työpaikkanikin lähellä oli se joki, jossa majava kaatoi aika monta puuta ja aiheutti viivästyksiä rakennuspuuhille.

Torstai-iltana kävin keilaamassa seitsemän työkaverin kanssa. Kolme oli samasta ryhmästä. Aika hauskasti sattui, että kaikki olivat vuoden tai parin sisällä aloittaneet CSC:llä, kolme meistä suomalaisista toistamiseen ulkomaan keikkojen (Saksa, Sveitsi ja Saudi-Arabia) jälkeen ja puolet osallistujista oli työperäisiä maahanmuuttajia. Kiitos liikuntaseteleiden, firma maksoi puolet. Sen jälkeen kävimme italialaisessa ravintolassa vieressä.  Siirtymävaiheessa vaihdoin pari sanaa saksaksi  saksalaisen työkaverini kanssa ja myöhemmin ravintolassa italialainen, joka ei ehtinyt vielä aiemmin paremmin tutustua, kysyi  olenko saksalainen. Saksalainen pöydän toisesta päästä huusi: Joo, hän on baijerilainen.
Vähän erikoisempaa matkaa toivovalle löytyy Helssinkistä.
Töölön kisahallin funkkislippa.
Kisahallia vastapäätä on Töölön ratikkavarikko.

Donnerstag, 10. März 2011

Liebfrauenmünster

Koska kerta Donauwörthin katolliset oli ruotsalaisten mielestä vallattava on syytä tustua niiden punkkereihin.
Tässä on Liebfrauenmünster ydinkeskustasta. Nykyisin pitäjän kirkot kuuluvat Augsburgin piipan alaisuuteen.


Urut v. 1977. Ilmankos ovat ruskeat.

Kirkon 13. rakennusvuotena sivulaiva romahti alas. Toinen mies astui johtoon ja 1467  23 vuoden rakentamisen jälkeen kirkko vihittiin. Tuokin kirkko kärsi 1945 pommituksissa.

Mittwoch, 9. März 2011

Donauwörth

Syksyinen vierailu Donauwörthissä. Siinä on tuommoinen pieni joki ja muurin tapainen. Huomasin pienen kaupungin Wikipedian kolmekymmenvuotisensodan artikkelissa:

"Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa Donauwörthin kaupungissa 1606, jonka luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Baijerin ruhtinas Maksimilian (1573–1651) riensi katolisten apuun. Levottomuuksien päätyttyä Saksan kalvinistiset ruhtinaat ja protestanttiset kaupungit tunsivat itsensä uhatuiksi ja perustivat Evankelisen unionin, protestanttien puolustusliiton 1608 Fredrik IV:n, Pfalzin vaaliruhtinaan (1583–1610) johdolla. Vastalauseeksi katoliset perustivat Katolisen liigan Maksimilianin johdolla 1609."















Tässä ossuuspankissa lienee rahat hyvässä suojeluksessa.