Neues Schloss

Suihkulähteen eripuolilla on tutut neljä maailmanosaa: Amerikka, Eurooppa, Afrikka ja Aasia.

Kun Bayreuthin vanha linna paloi 1753 päätettiin rakentaa uusi linna (1758) nykyaikaisia tarpeita varten.

Luonnollisesti Exit-kylttiä tarvitaan. Monesta huoneesta on melkein pääsy pihalla.

Kuten jotenkuten kuvista voi huomata, leimaa huoneita (yllä vain osa) kukkakoristelu, koska tämä on maantasalla puiston vieressä (Gartenschloss). Puisto on englantilaistyyppinen.

Pitäähän yksi luola (Grotto) olla yhdessä kammarissa tuossakin linnassa. Osa rakennusaineista on luonnonsuojelulakien takia käyttökiellossa nykypäivänä.

---

Castor kuljetus pääsi perille 92 tunnin jälkeen. Nyt hinta-arvio poliisien kustannuksista on 25 Meur eikä Alasaksi ole tyytyväinen.

---

Jos joku luuli "Maajussille morsian" TV-formaatin olevan Suomeen eristetty valitettavasti erehtyi. RTL:n Bauern sucht Frau (Maanviljelijä etsii rouvaa) mainoksia oli taannoin ympäri kaupunkia.

Eremitage

Jos Castor (majava ranskaksi) junan kulkuun liittyviä valokuvia haluaa katsoa, niin Zeitin sunnuntaisia kuvia voi katsella. Zeitin juttu kertoo myös aktivistien toimintamalleista laajasti. Schrotten touhulla tarkoitetaan sitä, että yritetään päästä kiskoille raapimaan käsin soraa pois kiskojen luota, ettei painava juna pääsisi läpi. Joku tietysti yrittää ketjuttaa itsensä raiteeseen.
Saivatpahan kummatkin osapuolet raitista ilmaa. Joku tosin sai kyynelkaasuakin, mutta.. Baijerista tuonne meni 500 poliisia retkeilemään.

---

Ei ole villisikoja näkynyt, mutta Itä-Mynssenissä Englschalkingissa sauvakävelyllä (Nordic Walking) ollut rouva hälytti palokunnan, kun häntä seurasi kotiovelle asti vuohi (kts. kuva). Se vietiin eläinkotiin. Haisee kuulemma kovasti.

---

Orangerien (Uuden linnan) siivet on jälleen rakennettu 1945 amerikkalaisten tuhovimman jäljiltä ulkoisesti.

Nürnbergin Eremitage, joka on puistoalue, jonka kartalla on kohteita 34 kpl, joten Vanhan- ja uudenlinnan lisäksi siellä on monenlaista pöminää.Suikulähteitä on myös tietysti, mutta myöhäissyksyllä ne olivat jo puupaketeissa talvea varten.

Maakreivi Georg Wilhelmi perusti sen isänsä eläin- ja metsästysmaille.
Vanha linna valmistui 1718. Eremit on saksaksi erakko. Linnassa oli tusina pikkuhuonetta näille ns. eristäytyjille. Päivisin ne käyskenteli yksikseen puistoissa ja paviljongeissa, mutta illalla kumminkin tultiin yhdessä syömään. Maakreivitär Wilhelmine sai 1735 sen mieheltään maakreivi Friedrichiltä ja alkoi perustamana puistoja, kävelypolkuja ja suihkulähteitä. Nykyisellä puistolla on alaa 49 ha. Neues Schloss ja aurinkotemppeli 1753.

Keskiosa.

Tässä kuvassa näkyy tuon tönön edessä oleva suihkulähdesysteemi (1752).

Outo kaarnakappeli. Ovenkahva ja lukko tosin olivat metallia.

Tässä parempi kuva teatterikatsomosta. Tuo Ruinentheater ei oikein suojaa sateelta. Kesäisin esitetään teatteria. Tunnetusti tuohon aikaan oli muotia rakentaa raunioita. On tuolla ns. luoliakin.

Vanha linna. Sitä on restauroitu viime vuosina ja siellä voi käydä sisällä päiväsaikaan.

Bayreuthissa

Die Welt kertoi että villisian poikanen (Freddy, 4 kk) oli ilmestynyt karjalauman joukkoon etsimään seuraa - kenties äiti oli saanut surmansa. Elukat ovat sopeutuneet hyvin toisiinsa. Asiantuntijat eivät ole kuulleet, että moista ennen olisi käynyt. Saas nähdä, mitä sille käy kun ammut pitää viedä navettaan talveksi. Kannattaa katsoa kuvat sillä harva tuommoisia galloway-karjaakaan on nähnyt. Ingrenssissä sanotaan, että se jopa imee utareita (Eutern) ja ammuu (muht).

---

Ei kovin innovatiivisesti, mutta informatiivisesti nimetty vaatekauppa Bayreuthissa.

Bayreith on Obafrankenin keskuspitäjä.Asukkaita (Einwohna) on 72'000.  Nimi on mainittu ensikertaa 1194. Kaupungiksi sitä sanottiin v. 1231. Reformoitua kaupunkia koetteli v. 1605 oli suurpalo, 1620 rutto, ja 1621 jälleen suurpalo  ja siihen vielä 30-vuotinen sota päälle.

---

Schlosskirche Altes Schlossin kupeessa. Siellä oli jo aukiolla jonkin sortin joulumarkkinat menossa (30.10).

Suomikin oli huomioitu.

Ei mitenkään kovin erikoinen kirkko tämä. Bayreuthissa kuulemma useimmat kirkot ovat evankelisia, mutta tämä ei.

Paikkakunnan valtiaiden hautakammio. Arkut alla.

Grippe.

---

Kauppakeskuksessa oli soppapäivä. Kolmella eurolla sai lautasen soppa. Tykkejä oli kymmenkunta. Minä testasin punakaalisoppaa, jossa oli pippuria, kanelia ja kuohukerma nokare. Erinomainen yhdistelmä!! Toisen lautasen otin perunaporkkanakeittoa, joka oli tavanomainen. Saksalaiset söivät jotain valkoviinipohjaista keittoa. Mukana oli myös paikallisia erikoisuuksia. Erinomainen idea! Ihmisiä riitti syömässä.

Neues Schlossin puistossa.

Bayreuthin oopperat

Tuli käytyä Bayreuthissa saksalainen ex. työkaverin kanssa saksalaisessa perheessa. Tämä sakki oli myös vieraanamme viikonloppuna elokuussa 2008. Tulipahan aikaisiksi käytyä nyt sielläkin kylällä. Hieman ehti turistinakin olla.

Oopperatalo ulkoa ei ollut nyt niin veretseisauttavan näköinen.

Kävimme turistikierroksella keskustassa mm. Markgräfliches Operhausissa. Se on on perustanut maakreivitär Wilhelmine 1748. Aikansa kuuluisin arkkitehti Bibiena on suunnitellut salin. Parvia on kolme. Samanlaisia 1700-l. saleja ei ole montaa säilynyt Euroopassa. Lähinnä tulee mieleen Mynssenin Cuvilles-teatteri, mutta kyllä tämä menee senkin edelle. Kaikki sisustus on puuta. Katossa on maalaus ja sitten on veistoksia. Kts. myös näitä kuvia. Esittelykierroksen aikana oli videotykillä esitys ja sitten valoilla korostettiin salin eri kohtia.

Sen sijaan sisustuksen puoleen vastaavaa saa etsiä aika pitkään.

Kaupungin ehkä vielä kuuluisampaan Wagner-festareiden Festspielhausiin ei enää ehtinyt muuta kuin käydä ulkoa katsomassa. Ei se minusta kovin kaksisessa ympäristössä ole kun puhutaan, että se on vihreällä kukkulalla (Grünen Hügel). On siinä pieni ei niin kaksinen puisto ympärillä, mutta sitten on taloja, joku taksiasema ja parkkipaikkoja lähinnä.

Kun Otto v. Bismarck ei ymmärtänyt oopperan päälle piti Bayreuthin kuuluisan Wagner-fanin Ludwig II:n lainata rahaa festaritalon rakentamiseen. Maakreivittären ooppera kun oli liian pieni wagneriaanisille teoksille. Ekat festarit oli 1876.
Taloon mahtuu 1974 katsojaa, joten se on iso. Sisustus on puuta ja katsomon alapuolella on onttotila kuten Wienin kuuluisassa konserttisalissa, joka auttaa akustiikassa. Suomalaisissa tilastoja johtaa Matti Salminen, joka on laulanut tuolla 154 kertaa 10 eri roolissa. Martti Talvela ehti vain 58 kertaa, mutta hänellähän oli omat kesäfestarit Savonlinnassa samaan aikaan.