Loppiaisena kävin nyt sitten mäkiviikon finaalissa.
Matka Salzburgista Bischoshofeniin meni Eurocityn ja takaisin Intercityn kyydissä (n. 50 min). Reitti oli ihan mukavan oloinen vuoristosolassa menoa. Yhden pienen taajaman lähellä vuorten juurella oli M-Realin pieni tehdas.
Lippu suuntaansa oli 8,10 eur, ja jos siihen haluaan Salzburgin paikallisliikenteen, oli hinta vain 90 c kalliimpi.
Minä käytinkin reilu kolme tuntia Salzburgissa turistina olemiseen. Sinnehän pääsee Baijeri-tiketillä.
Bischofshofen on vain reilun 10000 asukkaan taajama. Rautatieasemalta on kävelymatka mäkihyppypaikalle. Keskustassa oli "musiikki"lava ja markkinameininkiä. Kisa alkoi vasta 16:30 paikkeilla ja huomasi, että jokunen oli ehtinyt ottaa useammankin olueen.
Valitsin hieman sivupolun.. Tuolla oli näköjään useissa hautakivissa pieniä valokuvia.
Eräs nähtävyyksistä on vesiputous, joka nyt ei ollut kyllä hienoimmillaan vaan pikemminkin jäinen. Ylös kalliolle johtaa portaat kesäisin, jossa on linnarauniot.
Toisella puolella kylää lähtee pyhiinvaellustie.
Norjalaisia näkyi olevan jonkin verran. Myös suomalaisia oli, mutta monilla ei ollut lippua. Saksalaisia jälleen ei ollut montaa kun ei ne saksalaishyppääjätkään ole kärjen tuntumassa.
Kohuhyppääjä Olli oli jälleen toisella kierroksella ihan onnistuneen ensimmäisen jälkeen. Lopullinen sijoitus oli 11. Muut suomalaiset hävisivät selvästi parikisoissa. Myös Ahosen hyppy oli ihan hyvä. Joku itävaltaltalainen horjahti pahoin ja vähän antoi tasoitusta. Silti se voitti huonoilla tyylipisteillä hurjan pitkällä hypyllään parikilpailunsa. Parikilpailun voittajien lisäksi toiselle kierrokselle pääsi muutama lucky-loser tulosten perusteella.
Tietenkään ei ollut epäselvää, missä maassa kisat oli ja että osallistujiakin oli varmaan kymmenkunta ja monet niistä vielä ihan hyviä. Ilman Ahosta ja Ammania tilanne olisi ollut vielä pahempi.
Itävallan riemua. Torvikauppiailla oli valitettavasti ollut menestystä.
Syddeutsessa sanottiin noita Bengalintuliksi, ja ne on saksalaisilla stadioineilla kielletty. Tuolla ne ainakin oli päässyt takin alla tai muuten turvatarkastuksesta läpi. Joku ampui jopa jonkun pienen punaisen ilotulitteen itävaltalaisen laskeutuessa alas. Kuuluttaja tietysti torui varomatonta käytöstä.
Ahonen se sitten tuli kakkoseksi tuolla että koko mäkiviikolla.
hs.fi: Janne Ahonen nautti kiilan lyömisestä Itävaltalaisten rintamaan.
yle.fi asiantuntijat keskustelijat spekuloivat spekuloivat Itävaltalaisten tasoittaneet ensimmäisen kierroksen tuloksia nostamassa hyppylavaa kaksi pykälää toiselle kierrokselle.
(kotimatkalla kuului iloista hoilausta. Kiistän ottaneeni osaa.)
Koska kotimatkaa oli reilusti eikä katsomorakenne ollut mitenkään fiksu niin lähdin ennen palkintojenjakoa ja ilotulitusta. Kämpillä oli n. 23:30 tienoilla.
Ehkä tunnelmaltaan paras tapahtuma oli Garmisch, jonne pääsee Mynssenistä kohtuu nopeasti ja 20 eur halvemmalla kuin Itävaltaan. Paikkakunnan puolesta ylivoimaisesti paras on Innsbruck ja jos Salzburgissa on turistina jonkun päivän niin ehkä tuo Bischofshofen on käymisen arvoinen, mutta ei tuohon kylään toimita jäädä, jos sinne mahtuisikaan.
