Hgin yliopiston museo sijaitsee valtioneuvoston ja tuomiokirkon vieressä eli Senaatintorin välittömässä läheisyydessä.
Hinta-laatusuhde on ääretön, sillä sisäänpääsy on ilmainen. Arkisin sieltä saa kahvia.
Kuva ei välttämättä ole lavastettu, sillä talossa on aiemmin tehty oikeaa tutkimustakin, mutta sittemmin ovat muuttaneet hieman modernimpiin tiloihin. Kemiaa luennoitiin 1740-luvulta lähtien. Gadolin vaikutti 1700-l. lopussa. Kumpulaan muutto oli 1995.
Vaihtuvassa näyttelyssä oli yliopistollisen koulutuksen uranuurtajanaisista. Yliopistollista opetusta oli 1640-l. alkaen, mutta ensimmäiset naiset osallistui vasta 1870-luvulla. 1901 lähtien naisten ei tarvinnut anoa erivapautta opiskella.
Lääketiedettä vähänkään seuraava tuntee Duodecimin
Matti Äyräpää palkinnon. Hän (1876-1928) oli Suomen hammaslääketieteen uranuurtaja. Hänen ansiostaan Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa otti hammaslääketieteen tarjontaansa 1890-luvulla.
Saksalaisia vahamalleja (1920-l. )taudeista kuten rokoista. Arvo Ylppö on käyttänyt niitä havainnollistamaan..
Mielisairaanhoidossa on käytetty tietysti hankkoja välineitä ja hoitokeinoja kuten uskottu veden parantavaan vaikutukseen, jonka takia potilaita on liotettu useita tunteja ammeissa.
Museossa on laajahko kivikokoelma, ja joitain saksalaisia fossiilejakin (kuvassa Schwabenista löytynyt kalalisko).
Ennen vanhaa väikkärit eivät olleet montaa sivua.
Kuninkaallinen Turun Akatemia toimi 1640-1808 ja Keisarillinen Turun yliopisto 1809-1827.
Yliopiston historiaan kuuluvat eri keisarit, joiden suuren muotokuvat ovat esillä.
Lindforsin Fieldsin mitali eli matematiikan Nobelia vastaava. Hän tosin toimi Ameriikassa pääasiassa.
Suomen vanhin sairaala lienee 1300 Turkuun perustettu Pyhän Yrjänän leprahospitaali. Turun lääninlasaretti avattiin 1759.
Suomen mediassa Berliinin vaalit jäivät vähälle huomiolle.
FDP:n pudotus ei yllättänt edellisten vaalien tapaan. Sen sijaan superyllätys oli Piraattipuolueen menestys. Ne voitti erityisesti vihreiltä ääniä.
Tässä ryhmäkuva uusista edustajista. SZ teki
vaaliaanalyysiä äänestäneistä. Eräs mitä ne ovat ajaneet on poliittisten päätösten läpinäkyvyys esim. että istuntoja saisi katsoa internetistä, mutta muuten ne ovat aika vähällä poliittisella ohjelmsitolla liikenteessä kaiketi ja siitä lehdistö niitä moittii, ettei niiden äänestäjät tiedä, onko Berliinillä velkaa 2 miljoonaa vai miljardia.
Weöt siteeraa saksalaista
onnellisuustutkimusta, missä todetaan, että onnellisimmat ovat Hampurissa asuvat sinkut. Baijerilaiset olivat kolmanneksi onnellisempia. Itäisessä Saksassa ei olla niin tyytyväisiä kuin lännessä. Tietysti työttömyys yms. vaikuttavat asiaan.
