Maria Ach, St. Konrad

Lauantaina ei näkynyt aamulla junassa ihmisiä banderollien kanssa. Vain kaksi poliisia oli matkalla johonkin etemmäs. Puolilta päivän Nürnbergiin päin oli menossa junan täydeltä jalkapallofaneja (FC Nürnberg).

Illalla kun tulin Nyrnbergistä Mynsseniin niin laiska naiskonduktööri kuulutti tervetuliaiset ja sitten pääteasemalle saavuttaessa normaalit pääteasema, poistukaa junasta ja kuunnelkaa kuulutuksia. Regional Express vaunussa ei näkynyt edes seuraavan aseman nimeä. Sitten kesken matkan se alkoi lukea jalkapallotuloksia. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun junassa kuulin. Jotain saksalaista tuntui huvittavan Fussballdurchsage.

---

Die Zeitilla oli ulkomaalaiset Saksassa - saksalaiset ulkomailla grafiikka. Ei yllätä, kolmen kärki. Suomalaisetkin mahtui kuvioon mukaan. Suomalaisia on täällä selkeästi enemmän kuin saksalaisia Suomessa. Pitää muistaa, että on saksalaisia jokunen enemmänkin.
Lisäksi huomioitavaa on, että Ruotsi, Tanska ja Norja ovat päin vastaisessa tilanteessa. 
Lisäksi esimerkiksi Ruotsin väkiluku on aika paljon Suomea isompi, mutta Saksaan lähteneiden määrä ei ole selkeästi isompi.

---

Burghausenin tärkein kirkko olisi Marienbergin St. Maria Himmelfahrt (1764) pyhiinvaelluskirkko, mutta se oli vaikeasti saavutettavissa puolen päivän reissulla.

Sitä voi korvata Salzachin toisella puolella (Itävallan) olevalla Maria Achin kirkolla. Eka versio rakennettiin 1404, ja uudistus 1771.

Latinata pitäisi osata näitten katollisten kanssa. Legendan mukaan eräs hallitsija kuskautti 1400-l. valmistuneen Maria-lapsi veistoksen linnaansa, mutta seuraavana aamuna se oli löytänyt takaisin. Sitten sen sallittiin jäävän kirkkoon.

Mikähän palmu tuolla ja kasvaa?

Aika sotaisa maalaus näin kirkon eteiseenkin, ge?

Nätti portti.

Kirkkosali.

---

Juna-asemalle mennessä näkee melko modernin (1936) St. Kondradin kirkon kts. kuva ulkoa.

Eteisessä on erikoinen betonitaideteos kummallakin puolen ovea. Siihen on taidokkaasti tehty hahkoja.Katolliseksi kirkon tunnistaa vesikupista ja punaisista laulukirjoista (evankelisilla on tumman violetti/sininen).

P.S Pyhäinpäivän Sävel on vapaa on näköjään kuunneltavissa Areensta viikon ajan. Sunnuntaina lähetetään Hgin Barokkiorkesterin Bach konsertti (klo 19:03), ja sekin aikanaa tulee varmaan Arenaan joksikin aikaa.

St. Jakob, St. Anna

Burgahausenin pääkirkko (Pfarrkirche) St. Jakob.

Sisustus uusgoottilainen, koska ilmeisesti 1850 osa kirkosta romahti.

Joku pyhä huilaa.

Grosser Gott (videolla Odeonsplatzin kirkossa poliisien torvisoittokunta + urut)

---

Kapuziner-luostari perustettiin 1654. Laajennuksia tehtiin 1800 ja 1920-luvulla. 1994 toiminta loppui ja tilalle tuli nuorisohostelli ja musiikkikoulu.

Luostarikirkko St. Anna (1656) siellä ainakin vielä on.

Sitä on uudistettu 1940 ja 1966/75.

---

P.S Chilen presidentti pyysi jälkeenpäin anteeksi, kun tuli kirjoittaneeksi Saksan valtiovierailulla vieraskirjaan natsilaulun säkeen Deutschland, Deutschland über alles. Ei ollut kuulemma tietoinen sen historiasta.
Se on 1922 viralliseksi kansallishymniksi otetun Das Deutschlandlied säe. Sen melodian on tehnyt itse Joseph Haydn in 1797 ja sanat August Heinrich Hoffmann jo 1841.

Burghausen

Yllä näkymiä linnan muurilta.

 Katu linnalta alas. Vanhassa kaupungissa näkee, että paikat on pidetty kunnossa viimmesen päälle.

 Raatihuone. 1300-1400-l. Heraldiikka koriste on myöhemmältä ajalta.

 Vaikka v. 1504 jälkeen on ollut tulipaloja, sotia ja lamaa on historiallinen keskusta kuitenkin säilynyt ja entisöity hienoksi. Kaupunki vaurastui ennen v. 1594 suolalla, mutta sitten joku herttua monopolisoi sen.
1915 kasvoi kemian teollisuutta ja kaupungin moderni osa alkoi kasvaa.

 Tervetulotoivotus Itävaltaan sillan toisella puolella.

 Spitalkirche (1330) (vas.) ja St. Jakob (1140, uud. 1851) (oik.) kirkontornit.

 Saksan ja Itävallan rajajoki on Salzach.

Hassu nimi sinänsä.

Burghausenin Burg

Burghausen sijaitsee Sakasan puolella, mutta Itävallan rajalla 17 km Altöttingenistä länteen. Siellä on keskiaikainen 1051 m pituinen linna mäellä. Ainakin se on Euroopan pisin linnake. Y.o. kuvassa on vain päälinna.


Tässä kuvassa näkyy hieman rakennelman pituus.

Kellotorni 1500-l. Vieressä on kaivo.

---

Peukaloruuvi ja muita tunnettuja kidutusvälineitä.

Erinäisiä työkaluja. Siellä oli useita häpeänaamareita (aasi, koukkunokka), joita joutui pitämään häpeä rangaistuksena. Yksi mielenkiintoinen oli tuoli, johon liian pieniä leipiä leiponut leipuri asetettiin ja laskettiin veteen.

Vankityrmässä kellarissa oltiin kahleissa kenties usean vuorokauden ja sieltä oli luukku seuraavaan kerrokseen, josta saattoi kuunnella kidutuksen ääniä.
Yläkerrassa on pieni selli, jonka vieressä on uuni, jota mahdollisesti käytettiin ruumiiden polttamiseen.

Yksityisessä omistuksessa olevan kidutusmuseo on ihan alkuperäisessä paikassa. Sinne on pieni pääsymaksu. Ei mene kauan aikaa. Paikat ja portaat ovat aika ahtaat, että ei liene kovin kätevä turistiaikaan.

---

Se perustettiin Ala-Baijerin herttualle Yrjö Rikkaalle 1225. Sen toinen päälinna oli Landshutissa, jonka jo esittelin. Paikalla on sijainnut jo jotain linnoituksen tapaista jo rautakaudella.

Päälinnan puolella on vieläkin joitain huoneita nähtävillä ja se on museokäytössä. Keskiaikaisia tauluja lähinnä. Museosta pääsee kiipeämään myös katolle. Linna (ilmainen) ja museo (maksullinen) ovat ihan näkemisen arvoinen kuten kaupunki itsessään. Linna-alueella sijaitsee kahvila-ravintola.