Neumünster

 Kollgiastift Neumünster (luostari) perusti 1054 Adalbero von Würzburg. Se kesti sekularisaatioon 1803 asti. 1945 pommituksissa se kärsi pahoja vauroita, mutta kunnostettiin jo v. 1950. Ulkofasari on v. 1716.


 
 

Sisustus entisöitiin 1997-99. Sen kyllä huomaa. Siellä on sekoitus vanhaa ja uuttaa maalaustaidetta, että jopa yllättää. 
 

Elvis was here?

Frankenin apostolien Kilianin, Kolonatin ja Totnanin luita kirkon alla.

---

Yle teki jostain syystä jutun, että Saksassa vain tarjoilijat ovat enää neitejä. Sitä en tiennyt, että siitä on ihan laki säädetty jo 1971. Ilmanmuuta naimattomia aikuisia puhutellaan Frau, joskaan en teini-ikäisten puhutteluihin ole tutustunut. Se oli kyllä uutta, kun jutussa mainitaan, että vanhempia naisia jotkut kutsuvat Fräuleineiksi nuoriksi muka kehuessaan. Minä kyllä välttäisin käyttämästä sitä ravintoloissakin.

Saksa ei tietysti ole ollut yksin ongelmansa kanssa. Tietokoneiden (kansainväliseseen englanninkieliseen) käyttäjätietokantaan olemme käyttäneet neutraalia Ms. Ehkä Miss on jäänyt myös Englannissa vähemmälle. Genèvessä muistan kämppiksen saaneen postia Melle (neiti). Netin keskustelupalstalla kerrotaan, että v. 2006 oli vetoomus Ranskassa, että luokittelusta luovuttaisiin.

Marienkapelle, Dom

Marienkapelle on torin laidalla. Sitä rakennettiin v. 1377 sata vuotta.  Paloi täysin 1945 pommituksissa. Tuo harmaa oviaukko "porttaali" on v. 1498.

---

Dom St. Kilian valmistui 1075. Sivulaivoista tehtiin myöhäisgoottilaiset 1500 l. ja barokkisisustus 1701. 1945 pommistuksen jälkeen sen saatiin kasaan vasta 1967.

Tuomiokirkon tornit näkyvät pääturistisillalta suoraan edessä.

 P.S En suinkaan esitellyt puoliakaan Würzburgin kirkoista, joita aika vaikuttava lista.

---

Torstaina käyvin Emmassa Joan Miró näyttelyn avajaisissa. Siellä on samaan aikaan Tor Arne (suomalainen) näyttely. Taiteilija elää vielä. Lisäksi siellä on suomalaisten taiteilijoiden teoksia, jotka ovat ottaneet Mirósta mallia.
Kummallakin taiteilijalla ei minulle kolahtavia teoksia ollut kuin pari. Jos Googlen kuvahaulla etsii Miró kuvia niin näkee, että näyttely oli aika rajoittunut grafiikan suhteen. Ne olivat tämän tyylisiä. Veistoksia oli lukuisia.
Osa teoksista tuli Mallocan Miró museosta asti.

Ehkäpä kiintoisimmat teokset olivat Galleria Aarnin myyntinäyttelyssä, johon mikkeliläinen (kuvanveistäjäksi itseään kutsuva) Hanna Vahvaselkä oli tehnyt melko isoja puulle haaleasti maalattuja ja koverruksin koristeltuja töitä (kts. kuva). Lisäksi oli jokunen taiteeellisempi puutikuista kasattuja ukkoja. Työt maksoivat parista tonnista ylös päin. Veikkaan, että kaikki menee kaupaksi.

Würzburgin kirkkoja

 Näin laskiaisena Saksassa syödään lukemattomia erilaisia munkkeja (Krapfen). Oberfrankenissa leivotaan tietynlaisia munkkeja. Niistä on omat versio katolisille ja oma protestanteille .
Tässä on tyynymunkki Polsterkrapfen, joka on evankelisille tarkoitettu ja katollisille tämmöinen Mynssenistä tai vaikka Salzburgista tuttu Ausgezogene Krapfen. Kumpaakin on ripoteltu sotkun varmistamiseksi tomusokeria.

Tässä näkyy historian (lue: pommitusten) jäljet.

---

Myös tässä ev.lut. kirkossa on tahallaan jätetty jäänteitä sotaa edeltävistä ajasta. Vieressä on tuommoinen sotaisa veistos, jonka muistaakseni oli tehnyt venäläinen taiteilija.

Sisustus on tietysti kohtuu pelkistetty ja moderni. Vaikuttava puuveistos riipuu katosta.

Würzbugia yleisesti

Portti Residenssin viereisellä kadulla.

Frankenin viinit ovat kuuluisia. Tuossakin penkalla on köynnöksiä (kuva huhtikuulta).

Marienbergin kanssa samalla puolella, mutta toisella mäellä oleva Käppele.

Residenssin kirkko

Piispan residenssiin mahtui pieni kappelikin. Sinne pääsee oikealta

Jaa, että ylikoristelun makua? Kaikki on suhteellista. Muistuuko vielä mieleen Mynssenin Sendlingertorin läheinen Asamkirche, jonka Asamin veljekset suunnittelivat kotitalonsa toiselle puolelle? :

---

Sanomalehtikatsaus:

Saksassa siirrettiin sisäministeri puolustusministeriksi ja sisäministeriksi nousi die Zeit in otsikon mukaan: Hans-Peter Friedrich, der Protestant aus Oberfranken. Saas nähdä, koska joku alkaa sen sisä- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän väitöskirjan viitteitä kampaamaan läpi. zu Guttenberg hallitsi vieläkin uutisia yksi lehti veisteli "Guttenberg nopeampi kuin Gaddafi".

Tiistaina Frankfurtin lentokentän läheisyydessä 21-v. kosovolainen ampui USA:laisen sotilaan ja sotilaita kuljettaneen linja-auton kuljettajan. Kaksi loukkaantui vakavasti. Kosovon sota ilmeisesti jatkuu nyt Saksassa.

Tiistain Hesarissa oli jostain syystä pieni juttu, että Saksasta on viime aikoina lähtenyt enemmän turkkilaistaustaisia pois kuin mitä sinne on Turkista tullut. Turkin talous kasvaa ja sieltä löytyy parempia työpaikkoja kuin Saksan hanttihommat.

Jenkkilehdessä oli pitkä juttu Stuxnet matosesta. Värikkäämpi oli kieltämättä eversti G:n asusteet. 

Residenssi

 Prinssipiista J.P.F. von Schönborn antoi arkkitehdin Balthasar Neumannin suunnitella palatsin, jonka rakentaminen keski 60 v. Sisus valmistuin 1780.  Rakennuksen kuuluisin osa on portaikon katto, johon G.B. Tiepolo maalasi 1753 freskonsa. Neljällä laidalla kiertää neljä mannerta erikoisine ihmisineen ja eläimineen.  Maalauksella on kokoa 18x30 m (tosin ei se keskusta ole ihmeemmin maalattu). Osa palatsin huoneista tuhoutui 1945. Jälleenrakentamista kesti v. 1987 ja se on kai aina jossain restauroinnin alla.

Takapihan puistoon pääsee ihan ilmaiseksi.

Würzburg

Würzburg (Unterfranken, Baijerissa) sijaitsee joen varrella ja siellä on mäki, jossa on linna. Itse asiassa se on ollut jo 1000 eKr. linnoitettu. Piispa, joka hallitsi myös maallisesti saapui n. v. 742. Keskiajalla poltettiin kovasti noitia. Viimeisin noitatuomi-istuin oli 1749.
Asukkaita on reilu 130'000.
Kaupungissa on yliopisto (1402 perustettu, mutta sittemmin rahapulassa lopetettu, kunnes 1528 starttasi jälleen) (itse asiassa parikin ex. työkaveriania (fyysikkoa)) oli siellä opiskellut. Röntgeni keksi siellä säteensä (1895).  2010 kävin kaupungissa toistamiseen. Kävin jälleen sekä linnassa (Marienberg) että piisparuhtinaan residenssissä, joka on niin komea palatsi, että on UNESCO-kohde. Siellä ei saa valokuvata.

Tässä kuvia Marienbergiltä. Linnassa on lisäksi historiallinen museo. 

Suuri laajennus tehtiin 1200 luvulla, ja myöhemmin keskiajalla ja renesanssin aikana lisää. Se ei estänyt Ruotsia valtaamasta linnaa 1631. Ei ruotsin- eikä saksankielisessä Wikipediassa ko. kaupungin valloitusta edes mainita.  1945 linna paloi pahoin ja korjaukset valmistui vasta 1990. 

Mäellä näkyy Käppele, jonne vie mäki Kreuzwegineen.

Vankityrmänäkin toiminut sisä torni. Siihen varmaan vetäydyttiin viimeiseen mieheen.

---

Vinkki: Minna Lindgren on astunut mukaan Figaroa toimittavaan tiimiin. Ohjelma on viikon Areenassa.