Rosenheimerpl.

Rosenheimerplaz S-Bahn pysäkin vieressä on Gasteigin kulttuurikeskus. Siellä on kohta loppumassa vuosittainen Bücherschau eli usean kymmenen kustantajan kirjauutuuksia on ihmisten selailtavana parin viikon ajan. Siellä menee kivasti pari kolme tuntia.

• Suomalaista designia siellä on yhdessä skandinaavisen asumisen (Reisezeit Zeitreise" näytti komeasti kuvitelta ja maksaa vain 17 eur.
  
• Tietokirjoista mielenkiintoisin voisi olla Bertellsmannin kustantama Der deutsche Genius: Eine Geistes- und Kulturgeschichte von Bach bis Benedikt XVI, joka on 10244 s. paksu kirja ja siten hintaakin jo 50 eur. Otsikko tosin herättää kysymyksen, onko paavi tosiaan nero? En puhuisi siitä ja Bachista samana päivänäkään. Kirjoittaja Peter Watsonilta on muuten ilmestynyt muitakin laajan skaalan kiinnostavia kirjoja, kuten Ideen: Eine Kulturgeschichte von der Entdeckung des Feuers bis zur Moderne, joka on 18 euron pokkari, jossa on vaivaiset 1280 s. Taitaa tarvita ison taskun.
• Isoista taidekirjoista mielenkiintoisin voisi olla Hieronymus Boschin jättikokoinen ja huippukallis kirja.
• Joku oli saanut idean tehdä röntgenkuvista kirjan. Myös laserin historiasta oli omansa.  
• Eräänlainen historian ja liiketaloustieteen sekoitus on "Management - von den Besten lernen", jossa on parilla kolmella sivulla kerrottu erilaisten johtajien temppuja ja periaatteita. Varmastikin inspiroivaa luettavaa, vaikkei johtaja olisikaan. 
• Oppikirjoista valitsisin Elsevierin kustantaman Biologie kirjan. 1500 värikkäästä sivusta huolimatta hintaa on vain 70 eur.

Kävin Gasteigin läheisellä Weissenburgerplatzin Haihauser Christkindlmarkettia katsomassa. Muistan viime vuodelta samat Nürnbergin Lebkuchen-kojun ja koristepossukojun ainakin.

Nyt äkkäsin myös soppakojun(Altes Bunderwerk ravintolan Weissenburgerstr.). Siellä oli Erbseneintopfia (4,50) eli hernepataa. Siinä ei siis herne essinyt toistaan vaan se on normaalia hernerokkaa sakeampaa. Tuossa oli mielestäni myös jauhelihaa mukana. Nakkia ei tällä kertaa edes tarjottu lätkäistäväksi päälle. Sen sijaan otin riskin ja menin saman kojun grillipuolelle pyytämään sinappia. Kummankin rouvat päät kääntyivät ja naamat oli näkemisen arvoiset. Sinappia?! Oletteko varma? Sitten se suu auki pisti ehkä pari ruokalusikallista ja kysyi että riittääkö. Kerroin, että suomalaiset syövät hernesoppaa aina sinapin kanssa - ja ilman makkaraa. En viitsinyt enää järkyttää kertomalla, että voisi siihen vaikka näkkileipää murentaa myös.
Jotain ne keskenään jäivät keskustelemaan ja lautasta pois tuodessanikin jotain kommentoivat sinapista ja kysyivät oliko se hyvää.

Jälkiruoaksi söin tähden mallisen uppopaistetun leivonnaisen, joka toi lähinnä mieleen suomalaisen munkin ilman hilloa. Tuo taikina oli kyllä parempaa suussa sulavampaa. Lämpimänä tarjoiltuna lähes hintansa väärti (2 eur).

Eka adventti

Ensimmäisenä adventtina oli perinteinen adventtikirkko ja Mynssenin suomalaisen seurakunnan ja Suomi-koulun järjestämät joulumyyjäiset Milbertshofenissa. Tänä vuonna kävin kolmannetta kertaa siellä, mutta nyt myös pistin tikkuni ristiin: lauantaina olin klo 12-17 ja sunnuntaina 09:40-18:25 mukana järjestelyissä, kuten kantamassa tuolia ja pöytiä, keittämässä kahvia, siivoamassa ja tiskaamassa. Kyllä siellä porukkaa oli osallistumassa mukavasti, mutta oli tekemistäkin.

Tänä vuonna oli kahvila oli kellarikerroksessa. Sieltä sai kahvin ja leivonnaisten lisäksi, glögiä / Kinderpunschia, viiniä ja olutta. Siellä on oikea baaritiski. Olutta siellä juodaan kyllä paikallistenkin toimesta. Siellä on kylttikin "ilmaista olutta on huomenna". Myös makeismyynti oli alhaalla.
Keskikerroksessa myyntipöytiä, kuten leivonnaisia ja leipää, lanttu/porkkanalaatikoita, ja tyyliin vaatetavara kauppiaita. Yläkerrassa lasten kirpputori ja ravintola (keittoa, kinkku/lohileipiä, rosollia).

Eräänä talkoopäivänä syntyi paljon pipareita ja myös pulliakin.

Kyllä siellä oli kirkon jälkeen ihmisiä jonoksi asti parisen tuntia. Yksi suomalainen perhe oli muuttanut kolme viikkoa sitten ko. kirkon lähelle ja tänään ihan sattumalta olivat ohikulkiessa huomanneet, että täällähän on suomalaisten joulumyyjäiset. Toki varmasti suurin osa on tuolla ties kuinka monetta vuotta.Osa ei varmaan juuri muuhun suomalaistouhuun osallistu.

DFG (Sakslais-suomalainen yhteisö) toimii myös ja se järjestää esim. itsenäisyyspäiväillan kohtapuoleen. En viitsinyt ilmoittautua. Siellä katsotaan linnanjuhlia, kuunnellaan kanteleen soittoa ja syödään suomalaista ruokaa (maksullista). Tänä vuonna Tarja aloittaa Maamme-laulun, johon ulkosuomalaisetkin yhtyvät tavoitteena päästä ennätysten kirjaan kai.

Adventtijumalanpalvelus oli 11-12 ja myyjäiset klo 16 asti. Joulukuussa on vielä kauneimmat joululaulut tiernapoikineen sekä joulukirkko (joulupäivänä).

Paikallisen Suomi-kaupan Marimekko-sävytteistä tarjontaa.

Laatikkoja oli tehty talkoilla kymmeniä. Hintaa oli n. eur /100 g. Leipää ja Imatran karjalanpiirakoita tilattiin Fazerilta. Finnairikin rikastui liki 100 kg postista.

Glögiä keitti kemistit hartaasti ja se oli oikein laadukasta. Finlandiaakin taisi olla joukossa. Pitäisi varmaan kokeilla joskus itsekin tehdä glögiä itse. Tulee takuula jouluinen tuoksu kämppään.

Fazerin joulusuklaalevyt ovat suosikkejani. Ostin tosin vain niitä mitä jäi jäljelle. Työkaverit saavat maistaa siten Vihreitä kuulia, Marianne-suklaata  ja Panttereita (ruisleipää vein venäläiselle kanssa). Pantterit ovat kyllä viime aikoina kehitetty piloille. Pinnalla on ohut kerros tomusokeria hienon sokurin sijaan eikä tuo maistu muutenkaan samalta.
Sisut, Salmiakit, ja Leijonat on Imatralta joku kumma tuonut.
Tädit jo laskivat leikkiä, että etkö ensi vuonnakin tulisi tänne ja toisit vaikka maksalaatikkoa tullessasi. Itse asiassa tuolla oli sunnuntaina auttamassa äskettäin Savoon palannut rouva, joskin hänellä on lapset täällä ja on asunut 25 v. Garchingissa.

---

Adventtikransseja symboloimassa valoa päin kulkemista. Osa noista varmasti maksaa monta kymppiä. Joka kirkossa on tietysti katossa havukranssi punaisine kynttilöineen. Eiköhän ne liene saksalaiskodeissa ihan pöydillä. Mikäs täällä olisi poltellessa kun palovaroittimet ovat yhtä harvinaisia kuin pyöräilykypärät.

Hovikirkko

Ellingenin linnan (Residenz) kirkkoon käydään linnan sisäpihalta. Nykyinen linna on valmistunut 1760.

Kirkkoa käytetään lähinnä konsertteihin ja häihin.  Se kuuluu tietysti linnan opastuskierrokseen.

Taistelullista kirkkokuvitusta.

Tämäkin on maalattua puuta, kuten saumoista ainakin voi huomata.

Hoviväen parveja.

P.S Miksi vampyyritkin menevät srk:n alfa-kurssille?

Aston ja Bahnit

Konekivääri ja raketinheitin varustuksesta varmaan joutuu maksamaan Bond-lisän.

Nämä kuvat ovat Odeonsplatzin lähellä olevan Aston Martintn rätti-krääsäkaupan ikkunan takaa.

Rattikin on väärällä puolella.

Frankfurtin sanomat oli käynyt testiajamassa Aston Martin DBS:llä. V12 (525 hv) moottori vie keskimäärin 14 l bensaa ja autossa ei voi juuri kulettaa kauppakassia kummempaa. Eivätpä nuo päässeet 295 km/h huippunopeutta testaamaan.

---

 Tässä on esitelty Mynssenin UBahnin erilaiset mallit. Sillä neljäs malli on tulossa 2013.

Tyyppiä A on 59 kpl, ostettu 1970-1984, 294 istuma- ja  576 seisomapaikkaa. B mallia on 19 kpl. Se näyttää hieman A:lta. Siinä molemmat oven puoliskot avautuu yhdellä nykäisyllä. Tyyppi C  on selkeästi erilainen. Niitä on 18 kpl ostettu 2002-2006. 252 istumapaikkaa ja 660 seisomapaikkaa. Noissa on puupenkkejäkin seinän suuntaisesti etuosassa. Tuossa mallissa voi kävellä jo päästä päähän ja siinä on sähköiset pysäkkinäytöt sekä valmiit kuulutukset. Kaikissa noissa on 80 km/h huippunopeus, mutta tuleva malli on 10 km/h nopeampi.

Ranskalainen TGV Mynssenissä.

Siemensin valmistama veturi.

Kiskobussin oloinen pikkujuna Eichstättin juna-aseman ja kaupungin välillä. 

---

Pari kuvaa junan ikkunasta:

Kalliomuodostelmia Frankenista.

Jonkun sortin linna.

---

LUT hehkuttaa saavuttaneensa 4 Meuron kerättyä varainhankintakampanjasta. Jostain syystä ei näy lehdistötiedotetta Taipalsaaren äänin 4-3 lahjoittamasta 1000 eur potista. Jopa radion Uutissirkus oli tuon huomioinut ja todennut, että LTY:n rahoitus on nyt ratkennut..

Neues Museum

 Niinkin innovatiivinen nimi kuin "uusi museo" on tällä Nürnbergin valtiollisella designin ja taiteen museolla.

Keskimäärin ottaen taideo oli ihan OK. Lisäksi tuolla kannattaa käydä modernin talon takia.

Talon on rautatieaseman lähettyvillä. Iltaisin se on avoinna klo 18 tai 20:een. Sisäänpääsy on 1 eur sunnuntaisin ja 4 muutoin.

Vaihtuvassa näyttelyssä oli pyöriviä peilejä. Neon-valotekstejä ja kuutiokasoja.

Berliiniläisen arkkitehdin Staabin suunnitteleman talon lasijulkisivu on n. 100 m. Rakennuksen päässä on vielä museokauppa.

Nuorison ilkivallan kestävä sohva?

Yksityiskohta tsekkiläisen taiteilijan sykerötyöstä. Uushankinta. Kokoelma on alkanut karttua 1967 lähtien.

Alakerrassa on designia, mutta kovin kummoinen kokoelma se ei ollut.

---

Nürnbergin Staatstheater. Siellä on näytelmiä, oopperaa ja sen semmoista. Valitettavasti iltanäytöksen vaatisivat yöpymisen, joten en mene sinne asti. 

---

hs.fi:kin uutisoi saksalaisen eläkeläisen puuhista: mies oli muurannut itsensä kellariin. Evästä oli matkassa, mutta viikonlopun jälkeen hän päätti murtautua seinän läpi - tosin naapurien puolelle, joiden kanssa oli vihoissa jo ennestääkin.

Samana päivänä oli ikävä uutinen  ranskalaismummosta, joka jäi yksin asuessaan omaan vessaansa 20 päiväksi, kunnes adressia metelistä keränneet naapurit tajusivat, mistä oli kyse.

---

Tilasin eilen Amazon.de:stä paketin, joka tuli jo tänään perille ilman mitään lisäkustannuksia ts. postimaksu oli "ilmainen". Hieman erikoiselta vaikuttaa mukana seuranneet etukupongit: toisessa kaupataan silmälaseja (brille24.de:stä. Ko. sivustolle voi ladata digikuvansa tai käyttää Max und Erika Mustermanneja eri silmälasimallien testaamiseen. Eipä taida olla näön testaamiseen sentään fläshiä.

Toinen kuponki oli viinikauppaan..

Ansbachia

Erikoisen hieno röttelö ja hyvällä paikalla. Eiköhän sen joku vielä kunnosta.

Residenssin takana. St. Gumbertuksen torni pilkottaa taustalla.

Tässä on jo vähän liian monta viivaa.

St. Johannis (oik.)

St. Gumbertus ja raatihuone edessä.

Herrrieder Tor. Nykyinen muoto v. 1751. Toisella puolella on kellopeli, jonka sävelmän itse Friedrich II kirjoitti.  Sekä Ansbachin että Bayreuthin maakreivit olivat Berliinin (Preussin) Friedrich Suuren sisarten kanssa naimisissa ja siksi niillä oli niin hyvät suhteet, että 1791-1805 ne tulivat Preussin alaisuuteen ja 1806 lähtien Baijerin.

Karlsplatz.

---

Junasta huomasin, että kirkon tornissa on joku lisäke. 

---

P.S Huomasin, että sanakirja määrittää sanan "Buxtehude" Takahikiää vastaavaksi. Minulle se ilman muuta tuo mieleen hyvän urkusäveltäjän. Hampurin lähellä on ainakin sen niminen paikkakunta.
Huomattavasti tunnetumpi seikka on,  että Bach on puro. Bachstelze on västäräkki (voi olla ilman Bachiakin) ja Bachforelle on purotaimen.