Votiivitauluja,Panorama

Tiistaina kuulin kerrottavan, että saksalainen 70:nen mies oli humalassa kaatunut Wiesn'llä ja sitten se oli viety sairaalaan, jossa se oli kuollut sydänkohtaukseen.
Netistä en vielä uutista bongannut, mutta saksalainen on-line uutisointi on todella hidasta verrattuna Suomen iltapäivälehtiin ja vaikka hs.fi:hin.

Työpaikalta kävi joku kymmen Wiesn'llä työpaikan varaamassa boxissa Höfbräun teltassa. Varmasti joutuivat itse maksamaan tarjoilut.

---

Eilen CSC kertoi rakentavansa tallennukseen keskittyvän konesalinsa Kajaaniin.
Päivän Etelä-Thaimaa kertoi, että UPM oli itse vaikuttanut siihen, ettei sitä tule Lappeenrantaan ilmeisesti peläten, ettei tilaaa riitä biojätevoimalalle.

---

Kävimme Altöttingenissä myös kävelyllä 2005 restauroidussa panoraamassa (Jerusalem panorama - Kreuzigung Christi in Altötting), joka sanoo olevansa Saksan ainoa klassinen panoraama. Se on pyöreä yhteinäinen taulu (1062 neliötä, leveys 95m, korkeus 11 m), joka keskellä on katselutasanne. Koska kokoa on, ei taulun maalausten yksityiskohtaisuus ole joka kohdassa kovin loistokasta. Se on maalannut Mynssenissäkin vaikuttanut (ja sittemmin kuollut) prof. Fugels v. 1903.

Sinne on muutaman euron pääsymaksu.
Minä en noihin kai ole törmännyt kuin Haagissa, jossa oli joku merenrantajuttu (en käynyt). Kotisivun mukaan niitä klassisia on säilynyt maailmanlaajuisesti 16 kpl ja 1900-2000 luvun teoksia on 25. DDR:n aikana tehtiin suuri talonpoikasotapanoraama (Thüringen Bad Frankenhausenissa) ja Lorchin luostarissa Baden-Württenbergissä on myös panoraama esittäen 1100-l. kuvia.




Koko rakennus on panoramaa varten.

Maalauksessa näkyi Kristuksen aikainen kaupunki, Golgatan skene, maisemaa ja joitakin Raamatun tapahtumia.

Siellä kuului kaiuttimista saksankielinen selostus kuvan tapahtumista ja kuvaan heijatettiin punainen laserpiste, siihen kohtaan, josta oli kyse.
Se ei ollut vain suuri maalaus vaan sen eteen oli rakennettu keinotekoista, mutta näyttävää lavastusta, kuten kalliota, rakennuksia ja portaita. Myös alas pääsi ihmettelemään lavastusta.

---

Altöttingenin kuuluisimman rakennuksen, pienen "armokappelin" (700..900-l.) Gnadenkapellen ulkoseinät pursuavat (2000 kpl wikipedian mukaan) votiivitauluja kiitokseksi sisällä olevalle "mustalle madonnalle", joka on auttanut hädässä.
Pyhiinvaeltajia tuonne siis saapuu miljoona vuosittain. Kävin sunnuntaina ostamassa torin laidalta Missio+ kaupasta reilunkaupan suklaata ja teetä (turistiliikkeet voivat olla näköjään sunnuntainakin auki). Siinä yksi amerikkalaisrouva yritti maksaa Master-cardilla ja American moneyllä huonolla menestyksellä.


Tässä on ainakin baijerilainen aihe. Lapsi oli juonut myrkyllisen Bretzneiden suolaamisveden, johon tulee suolaa, vettä ja soodaa (natriumia).

Hevosten kanssa lentelemiset eivät varmaan ole kovin harvinaisia.. Suomessakaan.

Altöttingissä

Viikonlopun Oktoberfestssaldo uutinen kertoi, että miljoona kävijää ehti jo niitylle. Tuoppejakin tyhjennettiin miljoonan verran. 66'000 vieraili historialliselle puolelle (4 eur pääsymaksu). Neljä oluttuopilla pahoinpitelyä/tappelua. Punaisella Ristillä 718 potilasta, joista 55 alkoholimyrkytystapausta, joista kaksi alle 16-vuotiasta.


Sunnuntaina oli säännöllisen epäsäännölinen retki pomon kotiin Altöttingeniin ohjelmassa. Matkaan lähdin aamuseitsemältä ja menin junalla ensin Burghauseniin, joka on 17 km Altöttingistä länteen. Pois tulin työkaverin kyydissä iltayhdentoista jälkeen, mikä oli ihan hyvä, etten joutunut keskustan kautta Wiesn'ltä palaavien joukkoon. Sää suosi reissua.

Saksan, Suomen, Bulgarian, Yhdysvaltain, Venäjän, Singaporen, Iranin ja Kreikan kansallisuuksien lisäksi oli ensimmäistä kertaa Turkki edustettuna (työkaverin vaimo). Tusina aikuista ja kuusi lasta (nuorin 2 kk). Amerikkalainen työkaveri vaihtoi viime kuussa aidon tutkimuksen pariin, eikä hän ollut enää tuolla.


Tällä kertaa kahvitorttuna oli myös Zwetschkenkuchea ja Apfelstrudel, kun niitä sai omasta puutarhasta. Illallisen päätteeksi oli kermainen cremè brulée vuorossa. Jokainen sai testata liekitintä, jonka viimeeksi käydessä toimme. Tällä kertaa annettiin näytöllä varustettu T-paita, johon saa ohjelmoida vieriviä tekstejä (oli samalla myös synttärilahja) ja lapsille aurinkokennolla varustettu koottava puinen tuulimylly.


Pimeän tultua pomo demonstroi korkeajännitekipinöitä (yli 100 kV) poikansa kanssa rakentamallaan laitteistolla. Se piti tehdä pihalla, koska sisällä tehtäessä magneettikenttä oli rikkonut sähköisiä ikkunan ulkopeltien nostoautomatiikka (itse tehty systeemi, kuten lienen jo kertonut).


Pomo oli laajentanut aurinkokennostoa 30 keurolla lisää tätinsä talon katolle.
Virta menee yleiseen verkkoon, ettei sitä tarvitse tallettaa eikä käyttää silloin kuin sitä on saatavilla.

Talon St. Annan lähellä.

Basilika St. Anna, jossa monet paavit ovat vierailleet. Siitä kirjoitinkin jo.

Gnadenkapelle ja der Dom, jossa oli museon puolella tällä kertaa näytteillä iso kopio (juliste) Torinon kuolinliinasta.

Alttari pienen Institutskirche Englischen Fräulein muistoksi (1737).

1989 tuli täyteen 500 v. pyhiinvaellusta Altöttingeniin (zu unserer lieben Frau von Altötting).


Suihkulähde torin laidalla.

4. adventti AÖ

4. adventtisunnuntaina minä ja neljä muuta kollegaa käytiin ryhmäpäällikkömme kotona Altöttingissä. Muut kollegat olivat estyneitä, joten nyt meitä oli vain 14. Neljä meistä meni tällä kertaa junalla. Minulta menee Garchingissa tuonne hyvä tovi. Illalla lähdettiin kotia kohti 21:05 ja olin kotona jotain 23:50. Kukaan ei viitsinyt koko reissussa tarkistaa matkalippua.

Altöttingenissä on kuuluisat Christkindlnmarkt. Suuri suhteessa paikan kokoon ja kyllä tuolla nytkin riitti porukkaa. Vähän sama juttu siis kuin kirkkojen lukumäärään suhteuteutettuna.
Työkaveri kertoi äitinsä nuorena tehneen tuonne eräänlaisen 90 km pyhiinvaellusmatkan kävellen kun oli päässyt jonkun tentin tms. läpi.

Tietysti löytyi aaseja ja lampaita sekä varmaan kylmissään olevia tyyppejä.

Jäisiä makkaroita.

St. Nikolaus enkeleineen ja sen ruskea seuralainen.


Tuomiokirkon hieno alttaritaulu ja adventtikranssi. Pomon luona kranssissa oli keltaiset kynttilät ja koristeina (kuivattuja) sitruunaviipaleita.



Matkamuistomyymälät olivat vaihtaneet jouluisiin aiheisiin.

Minä ostin yhden pienen jouluseimen kipsisine hahmoineen, jolloin hinta jäi 30 euroon. Lisäksi ostin yhdestä puusta veistetyn seimikoristeen kympillä.



Kaupallinen puudesign ja itse tehty jouluseimi pomon kotona.


Tuohitähti on aika hauska keksintö. Tuo oli naapurin sisustusliikeen ikkunassa.


Pähkinät ja kastanjat kuuluvat saksalaiseen jouluun.


Talon amerikkalainen emäntä oli jälleen tehnyt taidokkaita leipomuksia. Munaliikööritortun ja kermaversion lisäksi oli pähkinätorttu sokerivesikuorrutuksella. Se vei voiton. Onneksi sitä saatiin vielä viikolla ryhmäpalaverissa, kun syntymäpäiviä viikonloppuna viettänyt kollega ei päässyt flunssan takia sunnuntaina juhliin. Joulumarkkinoiden jälkeen syötiin perunasosekeittoa. Sekaan oli tarjolla kahta erilaista nakinkaltaista makkaraa ja kuivattuja sämpyläkuutioita. Erittäin hyvä yhdistelmä. Vielä myöhemmin oli tarjolla suolapiparien kanssa jonkinlaista tuorejuustoa marmeladin kanssa ja makeita pekaanipähkinä- ja toffeekuutoita amerikkalaisella reseptillä. Minä toin paketin siirappipikkuleipiä, joita lienevät jouluna testanneet. Lapsille toimme siimoille liikuteltavia muurhaisia (vähän kuin marionettinuket) ja emännälle kukkia. Tietysti jo joku keksi idean ohjelmoida iPhonelle softa, jolla voisi liikutella otusta sopivasti kun solmisi neljä siimaa sen kulmiin.
Katsoimme pari jaksoa meille oikein sopivisti TV-sarjoista the Big Bang Theory (oli es ja IT Crowd.


Kulttuuria oli tarjolla myös sarjakuvalbumien muodossa. Saksalaiset oppivat näiden avulla Saksasta ihan uusia juttuja. Suosittelen.

St. Anna, AÖ yleisesti

Altöttingenin St. Konradin vieressä muutaman kymmenen metrin päässä on St. Anna.
Pihalla kaiuttimista kuului päivän kirkolliset tapahtumat pyhiinvaeltajien tiedoksi. Kaupungin nettisivujen mukaan tuossa 12000 asukkaan pitäjässä käy vuosittain yli miljoona vierasta. Hotellejakin on kymmenkunta. Laman takia tosin yöpymiset ovat vähentyneet.







Kirkkoherran kirkko on Stiftspfarrkirche (St. Philipp & Jakob) (nykyinen muoto v. 1511. Unkarilaiset tuhosi v. 907 melkein koko pitäjän):

Tärkein on kuitenkin pyhiinvaelluspaikka Gnadenkapelle (Marienkapelle (1260), joka oli alkujaan 700-l. perustettu kastetalo), jossa Schwarze (musta) Madonna (rakennukseen siirretty v. 1330) on. Sen takana on puolestaan Basilika.

Keskusalan ympärillä on em. kahden kirkon lisäksi mm. a.o. raatihuone. Talvella käydessämmme kyseisellä aukiolla oli komeat joulumyyjäiset.

St. Konrad

Altöttingenin v. 1657 rakennettu St. Anna on saanut luovuttaa kirkon nimen v. 1953 Bruder St. Konrad Kircheksi. Se on Gnadenkapellen ohella toinen kylän pyhiinvaelluskohteista.

Pyhä Konrad (pdf in English) (1818-94) toimi kyseisen kirkon portinvartijana (Pförtner) (joku suntion tapainen). Vuodesta 1912 hänen luunsa tuotiin reliikiksi kirkon keskelle ja 1934 paavi Pius XI julisti hänet pyhimykseksi.

Hän oli Kapuziner munkki, joka ei juuri omistanut mitään. Hän nukkui muutaman tunnin yössä; pääosan vähäisestä vapaa-ajasta kulutti hartauksissa, hoiti kirkon ovien avauksen ja sulkemisen, jakoi köyhille ja pyhiinvaeltajille leipää ja olutta ja mitä sattui olemaan. Hän oli myös hyvä kuuntelija, jolle papitkin saattoi tunnustaa syntejään ja aina nöyrä ja ystävällinen. Pyhiinvaeltajat ja muut toivat onneksi lahjoituksia, jotka Konrad otti vastaan.

Kirkon käytävillä oli näyttely, jossa oli Konradin huone museoitu, y.o. rukoushelminauhakokoelma, useita julisteita, joissa kerrottiin Konradin ja kirkon historiasta.

Seinillä roikkui lukuisia postikortintapaisia kiitos esineitä kuten y.o. lautanen, jossa kiitetään veli Konradia koko sydämmestä ihmeellisestä avusta.
Eräs lehtileike vuodelta 1986 kertoi, miten lapsi, joka oli 41 asteisessa kuumessa hampaita saadessaan jolloin jouduttiin korvat jotenkin aina operoimaan. Äiti oli käynyt päivittäin Pyhässä messussa, mutta ei ollut auttanut. Kun kerran tila oli jo niin paha, että pyydettiin pappi kuoleman vaarassa olevan luokse, niin hän toi mukanaan Konradin jotain reliikkejä ja pisti niitä tyynyn alle. Muutaman tunnin kuluttua kuume oli poissa.

4. advettina Altöttingenissä

Kuvassa oikealla on ryhmäpäällikön talo, jossa eilen ryhmäläiset perheineen käytiin kutsusta kylässä, kuten noilla kerran vuodessa on ollut tapana. Talo sijaitsee Altöttingen nimisen paikkakunnan keskustassa ja on sijainnut siinä kai 500 vuotta ja ollut suvun hallussa. Vielä hänen isänsä oli siinä tehnyt sepän töitä vertaassa, mutta se on jo purettu. Ymmärrän nyt oikein hyvin, ettei tuosta talosta muuttaminen tulisi kysymykseen, vaikka työmatkaa on 100 km suuntaansa junalla.

Tilaa on 4-5 henkiselle perheelle kolmessa kerroksessa runsaasti, että isillä on tilaa pitää Commodore, NeXT, kiekkokirjoittimia ym. museokamaa yhdessä työhuoneessaan. Toisessa on elektroniikkavertas. Katolla on aurinkopaneeleja, joilla talo osittain lämpiää. Lisäksi on kaasu ja puulämmitys mahdollisuus. Melkein itse-tehty systeemiä voi valvoa ja säätää tietokoneen avulla. Mikrokontrollerissa on webbi-serveri. Huoneiden ja vesisäiliöiden lämpötilat näkee ja lisäksi voi säätää talon ulkopuolella olevia metallisia verhoja. Ne toimii auringon nousu- ja laskuajan mukaan vaikka tietyllä minuuttimäärällä korjattuna tai halutulla kellon lyömällä. Samoin ulkovalaistus.



Altöttingenin kotisivulta saa heti kuvan, mistä tuo 12 tuhannen asukkaan kaupunki on kuuluisa. Pienessä keskustassa on kirkkoja ja torin laidalla on katolilaista turistirihkamaa myyviä puoteja varmaan kymmenen. Keskellä toria on pieni kirkko, jossa on mustan Marian (schwarze Madonna), Saksan tärkein pyhiinvaelluskohde, jota käy muka miljoona ihmistä vuodessa katsomassa. Edellisesti wikipedia linkistä käy ilmi, että vastavia on lukuisia ympäri maalimaa. Puun tummumisen lisäksi alkuperäksi ehdotetaan Raamatun lausetta "olen tumma/musta, ja/mutta kaunis". Kappelissa ei saanut valokuvata. Äkkinäinen luulee tulleensa ortodoksikappeliin kun siellä kulta kimaltaa. Kirkkoa ympäröi 2000 erilaista uskonnollista taulua (kts. kuvia kirkoista).


Pääkirkon alttaritaulu ja sivualttarin myös oli kuin jostain Italiasta. Urut puolestaan oli erikoiset marmorilla koristellut.





Kuten pdf:stä käy ilmi, niin ne ottavat myös paavin v. 2006 vierailusta vielä kaiken irti. Nyttenkin pääkirkon maallisessa osassa oli laaja paavin valokuva- ja esinenäyttely sen 80-v. synttärien johdosta. Ratzinger on syntynyt melko lähellä Altöttingeniä. Edellinen paavi oli käynyt v. 1980.



Kolmas kirkko, jossa pistäydyimme oli St. Magdalenan luostarikirkko, joka oli juuri entisöity. Se oli melko pimeä paikka. Erityisen ihmeellistä oli ikoni-alttari, jossa oli kuin persialaista tekstiä. Pääsyy miksi me siellä keskustorilla käveltiin oli joulumarkkinat (kts. kuva), joita pidetään Saksan kauniimpina. Olihan siellä monenlaista kojua, esiintyjiä ja mm. lapsille karuselli.

Me veimme viemisiksi lapsille pelin ja isännälle creme brulee liekinheittimen. Itse saimme lähtiessä mukaan litran glühwein pullot koristeellisesti paketoituna. Aluksi oli cappuccino, tee ja kakkutarjoilu. Sitruunabanaanikakun lisäksi oli tummaa suklaakakkua, joka lienee talon amerikkalaista syntyperää olevan emännän perinteistä tuotantoa.

Kun yksi kohta ryhmästä pois lähtevä saksalainen työkaveri ei päässyt, oli saksalaisia aikuisia yhtä monta kuin meitä ei-saksalaisia: Amerikkalainen työkaveri toi saksalaisen vaimonsa, venäläinen työkaveri iranilaisen tyttöystävänsä, saksalainen työkaveri venäläisen tyttöystävänsä, ja vielä oli singaporelainen työkaveri. Alle kouluikäisiä lapsia pörräsi kuusi kappaletta. Keskustelu kävi vilkkaana niin ortodoksikirkkojen kuin Iranin huivipakosta ja minun piti ekaa kertaa ottaa kantaa Suomen ja natsi-Saksan liittoutumiseen, kun kysyttiin, että miehittikö Saksa Suomen vai miten se oli.




Markkinoiden jälkeen oli buffetti-illallinen (juustoja, kasviksia, makkaroita, sämpylöitä, yms. pikkusuolaista). Viimeinen juna lähti puoli kymmeneltä, joten kotiin päästiin lähellä puolta yötä. Menin muutaman työkaverini kanssa samaa matkaa ja viikonloppuisin pääsee halvalla ns. viiden hengen Bayern-lipulla. Minulta meni matkaan lyhimmillään 2 tuntia sillä junat ovat semmoisia lähijunia.

P.S Aamulla sitten lentokentälle. Tänään tuli (toivottavasti) viimeinen joulukortti. Olette te CSC:läiset optimoinnin ammattilaisia! Kiitos muistamisesta!