Posts mit dem Label Augsburg werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label Augsburg werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Sonntag, 14. März 2010

Augsburg revisited


Lauantaina kävin pistäytymässä Augsburgissa. Kuvassa kaupungintalo, jonka yläkerran kultaisesta salista kirjoitin jo jutun. Edellisen kerran kävin viime toukokuussa, mutta en ole vieläkään saanut aikaisiksi käydä niitä valokuvia läpi. Augsburg on lähellä Mynssenissä ja kätevän kokoinen tehdä päiväretki. Se on nätti pieni kaupunki, jossa toimittaa käydä, jos on vaikka viikon Mynssenissä.


Olin kuuntelemassa suom. kirk. työn keskuksen (STKT) vuosikokousta, kun se sattui olemaan näin lähellä tällä kertaa. Saksan suom. srk:lla oli viralliset edustajat. Äänimäärät ovat jäsenmäärien mukaisesti. Kokouksen erikoinen tapa oli järjestää lippuäänestys vaikka tehtävään olisi ollut ehdolla vain yksi ihminen. Mukana oli sekalaista sakkia kuten ruotsista tullut pappi ja tietysti kaikki Saksassa toimivat papit, jotka eivät äänestä kokouksessa, mutta voivat kommentoida asioita tarvittaessa. Nämä erittäin mobiilia työtä tekevät istuivat pöytiensä ääressä läppäreineen kuin paraskin nörttiporukka. Kaiketin ensimmäistä kertaa näin, että videotykkiä voi käyttää näköjään langattomastikin.

Ennen kokousta oli aamu yhdeksästä alkaen vapaa yleiskeskustelu, jossa teemana oli aluekeskusten suunnitelmat.
Tarkoitus on koota Suomea koskevaa toimintaa samojen seinien sisäpuolelle. SKTK:n budjetti sisältää paljon myös maallistapuolta kuten Suomi-koulun rahoitusta sekä erilaisia seminaareja ja projekteja. Esimerkiksi naapuriapuryhmät auttavat apua pyytäviä henkilöitä kuten sairaita vanhuksia.

Keskustelu jatkui toisella aiheella, jossa oli kyse 1-2 henkilön vuosia vanhasta kiistasta, jossa tikusta on tehty asiaa. Yleisesti ottaen ihmisten vahvimpia puolia ei ole suhteellisuuden taju: Jostain parista eurosta tai ties mistä vessapaperinrullan kulkusuunnasta voi saada pahan mielen ties kuinka kauaksi. Ehkä aivot pyrkivät etsimään jotain negatiivista kuormaa, jos ei tähdellisempää pohdittavaa ole.
Opetuksena varmaan on, että kiistat pitää selvittää mahdollisimman pian sillä ratkaiseminen myöhemmin vaikeutuu asioiden paisuessa ja lukkiutuessa asemiin, etenkin kun aivot alkavat etsimään jotain muutakin sanomista entisten tueksi. Anteeksiantaminen ei ole niin automaattisen helppoa puhumattakaan 7*70 kerrasta. Parin henkilön huonot välit voivat alkaa heijastumaan ensin muun ryhmän toimintaa ja lopulta haitata siten koko firman toiminta ja asiakassuhteita.


[Ko. talo on molemmilta puolin koristeltu maalauksin, jotka tosin eivät ole alkuperäisiä. ]

Itse vuosikokousta johti Suomen kirkon hallinnon ylin virkamies (kansliapäällikkö). Kirkkohallituksen alla toimii ulkoasiainosasto, johon ulkosuomalaistyö (40 maassa) kuuluu.
Ilmeisesti siis hyvä virka, jos muihinkin osaankin noista maista pääsisi kerran vuodessa..
Hänen loppupuheenvuorossa klo 16 maissa kävi ilmi, että muuttoliike ja kuntien yhdistyminen on Suomessa aikamoinen haaste. Viimeisen 10 vuodesn aikana on 120 seurakuntaa vähemmän. Jäsenmäärien suhteen 2009 oli 2008 parempi, mutta vieläkin eronneita on viisi kertaa liittyneitä enemmän.
Pitäjien ja luokkayhteiskunnan historia (kirkkoherran auktoriteetti) on vieläkin painolastina. Hän peräänkuulutti yhteiskunnan arvojen perään vähän kuten HS:n
pääkirjoitus sunnuntaina, jossa viitattiin erityisesti päivystävän filosofin Himasen viikolla julkistettuun kirjaseen: "Höttöisen analyysin ohella kirja kuitenkin muistuttaa tarinoillaan siitä, miten tärkeitä ovat vuorovaikutus, keskinäinen kunnioitus ja avoin keskustelun ilmapiiri."


[Liiketoimintaa on kätevästi integroitu kirkon kylkeen kuten Mynssenin Dreifaltigkeits kirkon vieressä Tal-kadulla]

Osanottajia oli kai 40-50. Lounastauolla sattui samaan pöytään kolme Imatralta kotoisin olevaa. Yksi oli sukulaiseni entinen kollega Rauhasta. Sen saksalainen mies muisti minua nopeammin, minkä niminen on Simpeleen historiallinen kolmen valtakunnan rajapyykin mäki ja mikä oli Valkealan Repoveden kansallispuiston nimi, jossa muutama vuosi sitten kävin.


Kokous oli Diako nimisessä paikassa rautatieaseman vieressä, jossa oli hotelli, lääkäripalveluita, lastentarha ja ties mitä. Tuollaisia punatiilirakennuksia näkee Helsingissä yleisemmin kuin täällä päin. Mynssenissä lähinnä tulee mieleen Stachusin takana sijaitseva iso vankilannäköinen rakennus.


Jotain Augsburgin rakennuskannasta kertoo, että tämmöisessä pytingissä asustaa poliisivoimat.


..ja tässä kirjasto ko. kaupunginosasta.


[Augsburg on toki reformaatiohistoriansa puolesta mitä sopivin ev.lut. sakin kokouspaikka Etelä-Saksassa.]

Augsburg on syystäkin turistikaupunki, kuten vaikka Regensburg. Epäilemättä parhaimmillaan kesäisin. Augsburgissa on viittoja ja karttoja kaduilla, ettei tyhmimmänkään turistin pitäisi eksyä. Lisäksi on sivistäviä historiakarttoja.


Teatteriksi rakennuksen paljastaa lavasteiden nostamisen vaativa korkea lisäosa.



Augsburgin historian virstanpylväät puistosta Kennedyplatzin vierestä.

Freitag, 30. Oktober 2009

Dom Augsburg

Saksassa on Reformationstag eli uskonpuhdistuksen muistopäivä 31.10 ja Allerheiligen eli pyhäinpäivä 1.11. eli päinvastoin kuin Suomessa.
Lauantai (31.10.) on minun toiseen kalenteriin merkitty mustalla ja toiseen punaisella. Pienellä präntätystä tekstistä käy ilmi, että lauantai on pyhäpäivä Brandenburdgin, Mecklenburg-Vorpommerin, Sachsen-Anhaltin ja Thüringenin alueella eli Koillis-Saksassa.
Luonnollisesti täällä katollisuuden vahvimmassa osavaltiossa päivää ei paremmin noteerata.
Sunnuntaina on suomalaisen seurakunnan tilaisuus uskonpuhdistuksen muistopäivän teemalla.

Requiem konsertteja on yllättävän hankala löytää. Viikonloppuna parissa paikassa esitetään Brahmsin Deutsches Requiem. Saas nähdä, jos vaikka kävisi. Helsingin seudulla ei ole ongelma löytää Mozartin Requiemia pyhäinpäivän tienoilla, mutta täällä se taitaa olla vasta 5.12 tulossa.

Pakanajuhla halloweenikään ei taida olla erityisen suosittu. Kaupassa on ovensuussa laatikollinen kurpitsoja halloweeniä varten, mutta muuten en ole huomannut erityisempää krääsää.





Augsburgin tuomiokirkko on hieman Münchenin vastaavaa pienempi, mutta nimeä myöten samankaltainen. Pituutta on reilu 100 m. leveyttä 40 m ja tornien korkeus 60 m. Historia ulottuu 800-luvulle. Keskiosa on peräisin 1000-luvulta ja goottilainen ulkoasu 1300-luvulta.



Pyhä Christophorus oli tarinan mukaan iso mies. Useasti kuvataan (Jeesus-)lapsi hartioilla.


Pääalttarin alla on krypta.


Yli tuhatvuotisen historian modernein osa taitaa olla tämä alttari.


Sivukappelien aidat on komeasti väänneltyjä.


Mariakappeli 1720-luvulta.


Korkeita värikkäitä ikkunoita riittää.


Kuvaelma.


Kirkkosalista johtaa käytävät sisänpihan ympäröivään siipeen (Kreuzgang), jossa on jonkinlainen museo ainakin. Käytävillä on hauta- ym. laattoja nelisen sataa.

Samstag, 29. August 2009

Kultainen sali


Tästä ovesta pääsee kultaiseen saliin (1643), Augsburgin kaupungintalon taikka raatihuoneen (1620) 2. kerrokseen. Sinne myydään alhaalla muutaman (3?) euron lippuja.
Jos Googleen laittaa hakusanaksi "goldener saal" niin tuo tulee ekana osumana. (Toisena listalla on Wienin Musikvereinin kuuluisa sali, josta uuden vuoden konsertit lähetetään. Siellä kävin toissa vuonna turistikierroksella ja komea sekin oli.)



Pinta-ala on 552 neliötä ja korkeutta 14 m. Salissa on modernit pehmustetut tuolit. Paikkoja on max. 500.

Salia piti käyttää valtiopäivilla, mutta 30-vuotinen sota siirsi ne Regensburgiin ennen kuin niitä kertaakaan ehdittiin tuossa salissa järjestämään. Se on sitten ollut edustus- ja juhlasali, jossa mm. v. 1891 Otto von Bismarckille luovutettiin kaupungin kunniakansalaisuus.


Talo tuhoitui joitain ulkoseinän osia lukuunottamassa britannian ilmavoimien toimesta helmikuussa 1944, mutta nyt se on kai aika lähellä alkuperäistä loistoa. 80 ja 90-luvulla entisöitiin karkeasti sodan jälkeen rakennettu sali uuteen loistoon. 2006 päättyi takahuoneiden kunnostus (alla).
Vanhasta salista oli 1943 otettu värivalokuvia, jotka ovat myös nettisivulla nähtävänä.




Takahuoneessa oli pieni museo kaupunkiin liittyen.
Japanilainen moottoritehdas oli lahjoittanut M.A.Nin pääjohtajalle 1959 kuvan samurain juhlapuku 1600-luvulta. M.A.N:in tehdas on kai Augsburgissa kun ne ovat tuon pysyvästi museoon lahjoittaneet.

Montag, 24. August 2009

St. Anna


St. Anna on Carmelita luostarin perustama v. 1312, mutta siltä ajalta on jäljellä vain suuri sakaristo. Nykyiseen kokoon se laajennettiin v. 1487-97 ja muotoon 1681-86. Siinä on erikoinen eteinen, jossa kiertää käytävälenkki hautakiviä. Hautaaminen kirkkoon lopetettiin v. 1806.



Kirkkosali on entisöinnin alla ensi vuoteen asti. Eteisessä oli innovatiinen mahdollisuus antaa lahjoituksia sillä siellä oli (pin-koodipohjainen) EC- tai Masterkortilla keräyslippaan ohella. Tästä Opferstuckista on Youtubessa oikein uutispätkä. Alttarin yläpuolella on pienet urut, joiden ulkoasu on vuodelta 1502. Ylhäällä sivuilla kiertää maalauksia. Fuggerkapellen suunnitellulla Fuggerilla on omat kotisivut. Myös Albert Dürerin taidetta on kirkossa jossain kuvissa.

Kirkon viereisesä luostarissa asui tohtori M. Luther 7.-20.10.1518 neuvotellessaan jonkin ihmeen Päpstuchen Legaten Cajetanin kanssa. Opetuskysymysneuvottelu päättyi Lutherin pakoon kaupungista.
25.12.1525 järjestettiin ensimmäinen kunnon evankelinen jumalanpalvelus.
1632 Ruotsin kuningas Kustaa Adolf tuli kaupunkiin ja käski pitää protestanttisen kiitosjumalanpalveluksen tuossa kirkossa. Protestantit pidettiin pihalla 1635-49 keisari Ferdinand II toimesta. Nyt St. Anna on toki ev.lut. kirkko.


Kirkon takaosassa on puinen alttari. Lutherus-muotokuva on seinällä.


Kirkkosalista johtaa ovi kultasepän kappeliin (1425), johon kappelin rakennuttanut seppä ja sen vaimo on haudattu.





Kirkkoa koristeltiin seinämaalauksiin ym.
Helmikuussa 1944 St. Anna vahingoittui pahoin pommituksissa (saksankielinen
päiväkirjamerkintä). Korjaus valmistui 1952.
Mynssenin Bach-porukka on näköjään käynyt 1988 kirkossa esittämässä rauhallisesti Bachin kantaatin 80.